Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Taustaani:

Olen Tiina Laakko vm-79, asustelen pohjois-pohjanmaalla sievissä yhdessä mieheni, pojan ja lukemattoman määrän karvaisia otuksia. Jo pienestä pitäen minulla oli sekä kissoja että koiria. Saksanpaimenkoirien  keskellä olen kasvanut koko lapsuuteni. Ylä-asteen jälkeen ammatti oli hieman hukassa, opiskelin merkantiksi ja myös lukion kursseja on päntätty. Unelma-ammattini löytyikin v. -99 kun eräs kaveri vei mut navettaan. 2000 vuonna valmistuin karjanhoitajaksi, johon kuului mm lehmä, sika ja hevospuolen töitä sekä työkoneiden koulutusta, joten traktorilla pärräily on myös tuttua puuhaa. Vuoden olin nivalassa lomittajana keräten hyödyllisiä kokemuksia tulevaan omaan navettaan. 2001 vuonna aloitin työt mieheni kotitilalla ja tää "emäntä" pistikin heti koko navetan remonttiin. Tuotantoa melkein kolminkertaistettiin sekä asennettiin kaikki mahdolliset vempaimet työtä helpottamaan. Joskus myös minua työllistää mieheni urakointifirma. Harrastuksiini myös kuuluu myös lehmien jalostaminen varsinki holstein-friisiläisten(ne mustavalkoiset) sekä säännöllisesti pyrin myös kouluttamaan ammatissa itseäni.. Muita harrastuksia koirien lisäksi on lukeminen, lenkkeily, kuntoilu ja mersut. Jo edesmenneitä autojani ovat vm-79"lintta"(kuvassa), amerikan tuonti 300TD vm 82(siinä autossa oli tunnetta:), 190 bensa vm -90, c250 farkku vm-96. Nykyiset; Paku Vito vm -98 ja mun "uutuus" ML 270 citymaasturi vm-02, ja koirahommissa tuo maasturi on ihan ehdoton, pääsee huonompiakin teitä ja koirat mahtuu hyvin kyytiin.. Eli jommassa kummassa näemme melkeen aina koiralauman kyydissä..

 

              

Koiraharrastus;

Berni-Ronja tuli meille maaliskuussa 2003. Bernejä en paljon ollut ennen tavannut, ajattelin et ne on isoja, mustavalkoisia ja laiskoja sohvaperunoita. Eli halusin rauhallisen koiran. Ronja oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Samoihin aikoihin ystävystyin ihmisen kans joka oli kisannut oman koiransa kanssa agia ja tokoa. Siitä sitten alkunsa sai tämä koiraharrastus. Paljon piti Ronjan kans korjata tekemiäni virheitä alkuaikana, mutta hyvän opastuksen saatua rupesi oman koiran kouluttaminenkin sujumaan. Ronja kisas agissa heti 1 ja puol vuotiaana, tokoon ja muihin lajeihin uskalluimme vähän myöhemmin. Koiran kouluttaminen ja kisakentille pääsy innosti seiuraavan koiran hankintaan. Miksi juuri Appenzelli? Ulkonakö ja luonne koirassa kiehtoi kovasti sekä niiden harvinaisuus. Entlebuchin paimenkoiraa mietin myös mutta niiden saatavuus oli vielä huonompi ja pieni koko myös mietitytti. Halusin vilkkaan koiran ja sen myös sain kirjaimellisesti. Riian kans oon oppinut eniten kouluttamisesta, varsinkin mitä vaaditaan vaikean koiran kouluttamiseen. Takaraivoissa oli vielä lapsuutena saatu innostuminen sakuista ja kaikkien sääntöjen vastaisesti riian ollessa reilun puolen vuoden varasin itselleni vielä käyttölinjaisen saksanpaimenkoiran pennun itselleni kasvamaan.. Mikä sitten on oma rotuni?? Mulla ei ole mitään suosikki rotua, bernit ovat varmaan eniten lähellä sydäntäni, appenzellikin kiehtoo kovasti. Harrastuskoirana saku on varmaan se ykkönen- toisaalta haaveilen kyllä vauhdikkaasta bortsustakin. Toisaalta mielestäni koirassa pitää olla haastetta "ois liian helppoo jos koira ois helppo". Mutta tällä viiden koiran laumalla mennään, katsotaan tuoko tulevaisuus mitä tullessaan. Koulutus tyylini edustaa sekoitusta ja pyrin kokeilemaan vähän kaikkea, mikä kenellekkin koiralle sopii, pitkälle mennään positiivisin keinoin mutta laumassa pitää olla myös tiettyä kurinalaisuutta. Naksuttimen käyttökään ei minulla ole mikään harvinaisuus ja käytänkin sitä tarkkuutta vaativissa koulutustilanteissa. Paljon olen oppinut itse kokeilemalla sekä hyvät treenikaverit ovat kullanarvoinen asia. Omistan vinon pinon koirankoulutuskirjoja, käynyt luennoilla ja koulutuksissa. Olen suorittanut seuraavat kurssit; Agilityn ja tokon koulutusohjaajakurssit, toko ja pk-koetoimitsija kurssin, liikkeenohjaajan pätevyyden ja eräs haavekkin toteutui kun kouluttauduin tokotuomariksi, lisäksi pyrin olemaan seurojen toiminnassa aktiivinen.

         

Kasvatustyö;

Olen kasvattanut kolme pentuetta. Kennelnimen sain vuonna 2008. Ronetta's nimi tulee kantanartusta Ronjasta ja tämän tyttären virallisesta nimestä Amoretta. Ronja keinosiemennettiin ensimmäisen kerran vajaan neljän vuoden ikäisenä mutta ei valitettavasti tuottanut tulosta väärän ajankohdan takia. Melkein jo luovutin kun Ronjalla tuota ikää oli eikä sopivaa urosta tuntunut kohdalle sopivan. Pentukyselyitä tuli kumminkin ja harrastusbernejä ei koskaan ole liikaa. Myös muut narttuni tulevat toivottavasti tekemään pennut vasta aikuisiällä, haluan kouluttaa tuloksia koirilleni sekä vanhempana näen koiran terveyden tilasta jotakin. Mielestäni 2 vuotias koira on vasta lapsi. Kasvatustyössä pyrin terveisiin, kestäviin sekä harrastuksiin soveltuviin koiriin. Bernin terveyttähän ei voi koskaan tietää mutta teen suvuista pitkälle selvitykset sekä yritän löytää niitä pitkäikäisiä sukuja. Pentuja syntyy kennellini harvoin sillä haluan panostaa pentuaikaan 100% eli olla, sosiaalistaa ja leikkiä niiden kanssa paljon. Olen sitä mieltä että kasvattaja pystyy tekemään paljon kotonaan pentujen hyväksi- ja se toivottavasti näkyy myös vanhempana niiden luonteessa ja työskentelyhalussa. Kasvattaja kurssin olen käynyt vuonna 2004 sekä lukenut alan materiialia paljon sekä käynyt luennoilla.

 

 

 

 

 

 


©2018 kennel Ronetta´s - suntuubi.com